Rahoitusalan neuvottelupäiville Majvikiin kokoontui runsaasti rahoitusalan aktiiveja. Rahoitusalan neuvottelupäivät ovat ammattiliitto Pron rahoitusalan yhdistysten hallitusten jäsenille ja rahoitusalan neuvottelukunnan jäsenille suunnattu tilaisuus, joissa tuodaan kehitysehdotuksia Prolle rahoitusalaa kohtaa. Isona osana päiviä kuuluu myös yhteistyö eri rahoitusalan yhdistysten aktiivien välillä.
Päivät käynnistettiin ammattiliitto Pron finanssisektorin johtajan Antti Hakalan puheenvuorolla ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Tällä hetkellä päällimmäisenä on tietenkin palkkaratkaisun löytäminen. Rahoitusalan työehtosopimuksessa viimeksi sovittiin ns. optiovuodesta, eli vuoden 2023 palkkaratkaisu neuvotellaan erikseen ja jos sopimukseen ei päästää päättyy työehtosopimus 28.2.2023. Jos sopimukseen ei päästä alkaa sopimukseton tila, missä edellisen työehtosopimuksen ehdot ovat ns. jälkivaikutuksen johdosta voimassa. Tällöin ei kuitenkaan ole työrauhavelvoitetta vaan lakot ovat mahdollisia. Tämä ei kuitenkaan ole kenenkään etu, vaan parasta olisi, että sopimukseen päästäisiin.
Antin puheenvuoron jälkeen jatkettiin sopimusalavastaava Jarmo Paanasen johdolla rahoitusalan palkkakeskustelukyselyn tuloksilla. Ammattiliitto Pron järjestämän palkkakeskustelukyselyn vastausten perusteella palkkakeskustelukorotusten keskiarvo oli 76 €, suurin ilmoitettu korotus oli 450 € ja mediaanikorotus oli 65 €. Avoimista palautteista nousseita asioita tyytymättömyyteen palkkakeskustelumallista todettiin mm. että jaettava raha suhteessa käytettyyn aikaan on aivan liian pieni. Potti jaetaan kaikkien kesken tasan tai, että pärstäkertoimen mukaan rahat oli jo ajettu ennen keskustelua. Tyytyväisyyttäkin ilmeni sillä, että on hyvä että on selkeä aika, jolloin velvoitetaan keskustelemaan palkasta. Malli on samanlainen kaikille, saa palautetta tekemästään työstä ja periaatteessa tämä malli kuitenkin mahdollistaa palkankorotuksen.
Vilkasta keskustelua oli aamusta lähtien ja sehän on myös päivien tarkoitus. Palkkakeskusteluista jatkettiin rahoitusalan tasa-arvoraportin 2022 esittelyyn ja toimenpidesuosituksiin sopimusalavastaava Minna Davidjukin johdolla. Tilastokauden (2020-2021) perusteella kaikkien alalla toimivien keski-ikä on 43 vuotta. Miesten keski-ikä 41 vuotta ja naisten 45 vuotta. Ja mitä tulee keskiansioihin, on pääkaupunkiseudulla ansiot koko henkilöstön osalta keskimäärin 1556 euroa (29 prosenttia) muuta maata korkeammat. Pienin ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen keskipalkkojen välillä on toimihenkilönaisten kohdalla 343 € (10 prosenttia) ja suurimmat johtajilla: miehillä 2063 € (20 prosenttia) ja naisilla 2416 € (27 prosenttia). Palkkaan ja palkkaeroihin vaikuttavista tekijöistä voidaan nostaa erilaisia huomioita. Yksi naisten ja miesten välisiä palkkaeroja selittävä tekijä on työssäkäyntialue. Työehtosopimus määrittää vähimmäispalkat sekä pääkaupunkiseudulle että muualle Suomeen. Miehet työllistyvät naisia useammin pääkaupunkiseudulle, jossa sekä työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka että yleinen palkkataso ovat korkeampi kuin muualla maassa. Tehtävärakenne pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä poikkeaa toisistaan siten, että pääkaupunkiseudulle sijoittuvat suhteellisesti useammin vaativat asiantuntija-, esihenkilö- ja johtotehtävät.
Päivän asiakokonaisuuksista päästiin tekemään ryhmätöitä. Keskustelua ja toimenpide-ehdotuksia aiemmin kuullun pohjalta. Ryhmätöissä työstettiin neuvottelukierroksen tavoitteiden asettamista, rakennettiin toimenpiteitä palkkakeskustelumallille palkkakeskustelututkimuksen perusteella sekä pohdittiin millaisia toimenpiteitä tasa-arvoraportin pohjalta, tarvitaan tasa-arvon edistämiseksi.
Toisena päivänä järjestettiin osallistujille koulutusta neuvottelutaitoihin. Neuvottelujen ja vuorovaikutuksen teoriaa ja harjoituksia. Kouluttajana toimi Sari Kuusela (tietokirjailija, YTT ja KL), joka on tutkinut neuvotteluiden vuorovaikutustaitoja, sosiaalisia tilanteita ja vuoropuhelun rakentamista. Neuvottelutkin ovat usein sosiaalista peliä, ja keinot selkeästi tai vaivihkaisesti sen mukaisia. Kun tilanteeseen yhdistää valtapyrkimykset, ryhmässä syntyvät ilmiöt ja vuorovaikutustyylin seuraukset, syntyy usein monimutkaisempi vyyhti, kuin voisi päältä katsoen luulla. Kun ilmiöt tunnistaa, pystyy toimimaan viisaammin (ellei joudu täysin tunteiden vietäväksi).